Mahtava lauantai

Heippa pitkästä aikaa! Tuntuu, että oon ollu niin kiireinen, etten oo saanu aikaan kirjoittaa mitään. Oon ollut nyt kolmen viikon ajan työharkassa seurakunnassa ja oon tykännyt siitä. Yläasteella olin paniikissa esiintymistilanteissa, mutta sen jälkeen oon kehittynyt hurjasti. Enää mua ei niinkään ahdista puhua ihmisten edessä, kiitos Jumalalle siitä. Kehitystä on tapahtunut.

Eilen olin isostapahtumassa työharkassa. Siellä tuli osallistuttua leikkeihin ja opittua uusia leikkejä. Ohjeistin nuoria eräässä kommunikaatioharjoituksessa ja puhuin mikrofooniin heidän edessään. Seurakunta oli tilannut yhteensä 37 pitsaa, jotka olivat tarkoitettu nuorille ja meille ohjaajille syötäväksi.

Päivän päätteeksi lähdin käymään äidillä. Nappasin mukaani Arnoldsista 5 creme leivosta. Ne menivät ihan hyvin kaupaksi. Äidillä juttelin äidin kanssa ruokapöydän ääressä syödessäni. Kerroin hänelle siitä, että myöhemmin illalla menen evankelioimaan.

Lähdin metrolla Helsingin rautatieasemalle, jossa myöhemmin sinä iltana lähdin erään ystäväni kanssa evankelioimaan. Meitä oli isompikin joukko. Itse en ole evankelioinut varmaan kahteen vuoteen, joten mua jännitti mennä puhumaan ihmisille Jeesuksesta. Oli kyllä hyviä kohtaamisia. Rukoilimme monien nuorten puolesta ja saimme kerrottua Jeesuksen olevan totta. Jotkut kokivat rauhan tunnetta rukoilun jälkeen. Ja ei, rukouksessa tai rukoiltavana oleminen ole sama asia kuin meditaatio.

Myöhemmin yöllä lauloimme ja soitimme kitaraa, siispä ylistimme. Joitain ihmisiä kerääntyi ympärillemme. Oli kyllä huippu päivä. Kiitos Jeesukselle.