Lähimmäisen rakkaudesta

Tämä kirjoitukseni on pastoriksi opiskelevan Ari Lepistön saarnasta.

Kun antaudut Jumalalle ja toteutat Hänen tahtoaan niin olet siunauksena muille ja saat siunauksen itse. Ja Jumalan lapsina meidän tulee rakastaa toinen toisiamme. Jumalan antamalla rakkaudella pystymme rakastamaan muita. Jos emme täytä Jumalan tahtoa toisiemme rakastamisessa vaan itsemme, se on kuin lamppu jonka ympäröimme jollain mikä ei saa lamppua kunnolla täyttämään sen tehtävää eli valaisemaan. Eli meidän tulee rakastaa toinen toisiamme eikä vain keskittyä omiin tarpeisiimme.
-Jumalan avulla pääsemme erilaisista riippuvuksista, sekä hyvistä että huonoista.

Tämä kuvaa sitä kuinka meidän kristittyjen tulee luopua tai ainakin rajoittaa joitakin turhia asioita elämässämme jotta Jumalan voima pääsee virtaamaan meissä kussakin kristityssä mahdollisimman kirkkaasti. Se on just näin meidän elämässämme huonot ja hyvät riippuvuudet kun jokin asia esiintyy meidän päivittäisessä elämässämme liikaa niin silloin se voi paisua hengellisesti liikaa.  Kun Ari Lepistö esitti vertauksen just siitä että kun hyvää asiaa esiintyy liikaa elämässämme niin silloin se himmentää meidän sisäistä valoamme ettemme voi kirkastaa niin Jeesusta ennen kuin kiinnitämme huomiota meidän turhiin asioihin ja alamme poistamaan turhia asioita elämästämme sitä mukaa kun pyhä henki kehottaa meitä tekemään niin. Tärkeää on oppia jakamaan omasta muille oli kyse sitten omaisuudesta, ajatuksista, kodista ja muista asioista joita pyhä henki pyytää meitä jakamaan. Autuaampi on antaa kuin ottaa.

(Oma ajatukseni:) Hyviä riippuvuuksia voi olla ystävät. Esim on saanut lähetyskutsun kauas eri maahan ja pitkäksi ajaksi ja siihen tarttuminen vie pois ystävien läheltä. Jumala voi auttaa meidät kestämään sen tuoman eron ja tarttumaan lähetystyöhön. Esimerkkinä voi ajatella lähetystyön tilalla esim muuton jonkun muun työn perässä tai esim opiskelun perässä eri paikkakunnalle.

Tämän saarnan piti Ari Lepistö 28.1.2018.

Kommentit

Suositut tekstit