Tyyni olo myrskyssä

Eilen pyöräilin 12 km kuntosalille kuntoilemaan. Sen matkan aikana kuuntelin Saran kaverikirja -podcastia. Siinä haastateltavana oli Janni Hussi aiheena rajat. Se oli mielenkiintoista kuunneltavaa. 

Kuntosalilla menin juoksemaan juoksumatolle. Nyt juoksin joku vähän päälle 3:34 km 28 minuutissa. On kiva huomata, kun nykyään pystyn juosta vauhtina melkein 8. Koko ajan kehityn! Juoksemisen jälkeen tein lihaskuntosarjoja, jotka kiinteyttävät reisi- ja rintalihaksia. Lopuksi tein lyhyet venyttelyt. Ja eikun takaisin pyörän selkään.  

Nyt takaisin tulomatkalla kuuntelin Saran kaverikirjoista Anniina Jalkasen kerrontaa. Hän muutti miehensä kanssa maalle kaupungista ja kertoo siellä viihtymisestään yhdessä miehensä kanssa. Hän tekee miehensä kanssa yhdessä töitä, mikä on aika kiva, että he viettävät aikaa yhdessä mahdollisimman paljon. Silti omaa aikaa löytyy välillä. 

Kuntosalin jälkeen kotiin päästyäni kävin tietenkin suihkussa. Sitten valmistauduin äidille menoon. Viimeksi näin äidin viikon alussa ja nyt sitten viikon lopussa. Äidin kanssa juttelimme hänen nuoruudestaan, kuinka hän päätti muuttaa Turkusesta Helsinkiin. Se oli mielenkiintoinen tarina! Katsoimme vähän myös työtarjontaa, sillä haen vakkariduunia. 

Illalla kotona lähetin muutaman työhakemuksen. On jännittävää vielä tässä epävarmassa tilanteessa, että tulenko saamaan töitä. Sitä saa jännittää, tuleeko kutsua työhaastatteluun ja jos tulee, niin tuleeko valituksi työhön. Ihanan epävarmaa, välillä myös ärsyttävää, mutta ei just nyt. 

Mieleni on nyt tyyni, vaikka voisi olla toisinkin, kun täytyy pärjätä vähin rahoin perjantaihin asti. Silloin palkka tulee. Ja koska teen vain keikkaa, on epävarmaa, saanko tarpeeksi vuoroja, että pystyn maksamaan kaikki laskut. Mutta Jumala on auttanut tässä asiassa niin, että pärjään ja varmasti hän auttaa jatkossakin.