Tunteesta toiseen

Oon nyt kolme päivää peräkkäin pyöräillyt töihin. Eilen kävi niin kurjasti, että unohdin reppuni junaan. Siellä oli lompakkoni, passi, meikkejä ja jotain muuta pientä sälää. Ei sentään mitään luottokortteja! Töiden jälkeen pyöräilin poliisiasemalle. Kävin tilaamassa henkilökortin ja ilmoittamassa passini kadonneeksi. Kyllä mua niin harmitti, että reppu hukkui.

Mulla on tulossa tässä lähiaikoina muutama työhaastattelu. Onpa jännittävää! mutta ajatella, että nyt on jo torstai! Miten ihmeessä aika on mennytkin näin nopeasti? Olen ollut töissä nyt koko tämän viikon ja tänään mulla on taas töitä. Huomenna mulla on vapaata, mutta paaljon tekemistä. Ohjelmassa on kirjastossa käyminen, kosmetologilla käynti sekä löytötavaratoimistossa. Tänään sain kuulla, että reppuni löytyi! Mikä ilouutinen.

Viikonloppuna mulla on suunnitelmissa käydä äidillä juhlistamassa mun valmistujaisia. Sinne tulee molemmat veljeni, äitini mies, äiti ja kumppanini sekä tietysti Bruno-koira. Kiva viettää pienimuotoisia juhlia!