Kulttuuria ja kuvaamista

Oli torstai päivä. Lauleskelin kotonani, kunnes mieheni pyysi minua olemaan mölyämättä. Sanoin, etten pysty kertomaan hänelle kaikkia tunteitani häntä kohtaan, jos en saa laulaa. Kehotin häntä maksamaan minut hiljaiseksi. En kuitenkaan saanut maksua, joten se varmasti tarkoittaa sitä, että saan jatkaa laulamistani.

 

Valmistauduin lähtemään kohti Leppävaaraa Sellon kirjastoon, sillä siellä oli poc-lukpiiri n-tapahtuma. He kävivät toisissa kirjan julkkareissani. Lähdin bussipysäkille.

Ennen, kun bussi tuli, räpsin kuvia itsestäni.

Tässä yksi kuva.

Sama juttu odotellessani jatkoyhteyttä.

 

Kuva juna-asemalta.

Kirjastossa huomasin, ettei yleisöä ollut paljon, mikä harmitti minua. Kävin värväämässä Pointin nuorisotilalla väkeä sinne ja sainkin pari ihmistä katsomaan edes hetkeksi tilaisuutta. Onneksi yleisön joukkoon tuli myös eräs nainen ja pari lasta.

 

Lopuksi menin poc-lukupiirin kanssa kahville Espresso Houseen. Vaihdoimme kuulumisia ja siemailimme kahvia. Kahvittelimme myös kulttuurillisten asioiden tiimoilla.