Oma ahdistukseni ja apu siihen

Tiedättekö sen tunteen, kun ahdistaa ja paniikki iskee? Ja sitten, kun pelkäätte muiden huomaavan paniikkinne ja se voi lisääntyä entistä enemmän? Itselläni on paniikkia ja ahdistusta ja juuri tätä ongelmaa.

Aika usein, kun paniikki iskee minuun, niin se tarttuu muihin, kun keskustelen heidän kanssaan. Osa ihmisistä kuitenkin osaa välttyä siltä ja sen sijaan, että heihin tarttuu paniikkini, he alkavat rauhoittaa mieltäni, mikä on ihan mukava juttu. Mieluummin näin.

Viime kerralla, kun minua ahdisti, niin minulle meinasi tulla silmän veto-oire, eli sellainen oire, että katseeni menee automaattisesti ylöspäin enkä voi hallita katsettani. Se on todella ikävää ja ahdistus saattaa laukaista sen. Tiedän, että veto-oire johtuu eräästä mielialalääkkeestä ja minulla on siihen täsmälääke, joka yleensä helpottaa vetoa. Pyysin Jeesusta apuun, kun oire meinasi tulla, ja rauhoittelin itseäni siinä rukouksen jälkeen, eikä se sitten tullut salilla vaan vasta kotona. 

Minulla on ahdistukseenkin tarvittaessa otettava lääke, mutta nyt se on ollut jo pitkään loppu. Sain kuitenkin tehtyä asialle jotain ja uusin reseptin heti, kun ahdistus tuli päälle. Onko teillä, jotka koette ahdistusta sellainen ongelma, että kuulostatte ahdistuneena siltä, kuin teitä ujostuttaisi puhua? Minulla on välillä näin. Se on tosi noloa ja ärsyttävää, mutta sille ei voi mitään. Onneksi joka päivä ei ole sellaista eikä ahdistuskaan ole päivittäistä. Välillä, kun minulla on paniikki päällä, osaan rauhoittaa mieltä

ni järkeilemällä tunnetilan ja se lievittyy.